Sähköverkkoyhtiöt tarjoavat nykyisin taloyhtiöille hyvityslaskentapalvelua, jossa aurinkosähköä hyödynnetään kiinteistösähkönkulutuksen lisäksi huoneistojen sähkönkulutukseen. Tämä tekee aurinkosähkön taloudelliseksi useimmille taloyhtiöille, kunhan paneeleille löytyy hyvä sijoituspaikka, järjestelmä mitoitetaan taloudellisesti, eikä kattoremonttia ole näköpiirissä. Kannattavuus vaihtelee kuitenkin kohdekohtaisesti, joten asiaa on syytä selvittää ennen investointipäätöstä.
Otetaan tarkasteluun 36 huoneiston kaukolämmitetty tasakattoinen kerrostaloyhtiö, jossa kiinteistösähkönkulutus on noin 40 MWh ja huoneistojen noin 80 MWh vuodessa. Tiedossamme on tämän kohteen sähkönkulutuksen tuntitason kulutusprofiili koko vuoden ajalta. Oletetaan, että kohteeseen asennetaan 25 kWp aurinkosähköjärjestelmä etelään suunnattuna 15 asteen kulmaan. Tällöin tuotetun sähkön omakäyttöosuudeksi saadaan suuntaa antavasti noin 90 %, kun hyödynnetään hyvityslaskentaa, eli aurinkosähköä jyvitetään myös asukkaille.
Entä miltä investoinnin taloudellinen kannattavuus vaikuttaa? Käytetään tarkastelussa seuraavia oletuksia:
- hankintahinta 1200 eur/kWp
- ei rahoituskustannuksia
- diskonttokorko 3 %
- vuosittaiset kulut (tarkastukset) noin 100 €/vuosi
- invertterin uusinta 15 vuoden käytön jälkeen
- vuosittainen sähköntuotto 850 kWh/kWp
- vuotuinen paneeleiden tuoton alenema 0,4 %
- itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 15 snt/kWh
- myytävästä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh
- sähkön kokonaishinnan vuosittainen nousu 2 %
Investoinnin koroton takaisinmaksuaika olisi näillä laskenta-arvoilla noin 10 vuotta ja nettonykyarvo 25 vuoden laskenta-ajalla laskettuna 28 000 euroa. Investointi vaikuttaa näillä oletuksilla kannattavalta ilman rahoituskuluja. Jos koko investointi rahoitettaisiin 4,5 % lainan todellisella vuosikorolla ja 10 vuoden laina-ajalla, takaisinmaksuaika pitenisi 12 vuoteen ja nettonykyarvo olisi 26 000 €.
On todettava, että kannattavuustarkastelut ovat herkkiä sähkön hinnan ja sen kehityksen vaihteluille. Jos asetetaan itse käytetyn aurinkosähkön hyödyksi 12,0 snt/kWh ja pidetään muut laskentatiedot ennallaan ilman rahoituskuluja, koroton takaisinmaksuaika nousee 12 vuoteen ja nettonykyarvo tippuu 16 000 euroon. Jos vastaavasti sähkön kokonaishinnan vuosittainen nousu asetetaan nollaksi, koroton takaisinmaksuaika olisi 11 vuotta ja nettonykyarvo 16 000 €.
Tarkastellaan vielä, miltä kannattavuus näyttäisi ilman hyvityslaskentaa, eli hyödynnettäessä aurinkosähköä vain kiinteistösähkönkulutukseen ja sen ylittävä osuus myytäisi sähköverkkoon. Mitoitetaan tässä tapauksessa noin 14 kWp järjestelmäkoko, jolloin itse käytetyn sähkön osuus jäisi noin 70 % tasolle.
Mitoitus on kompromissi omakäyttöosuuden ja järjestelmän kilowattikohtaisen hinnan välillä (eur/kWp). Järjestelmän toimituksessa on kiinteitä kustannuksia, joiden vuoksi kilowattikohtainen hinta nousee, kun järjestelmäkokoa pienennetään merkittävästi. Toisaalta järjestelmäkokoa kasvatettaessa sähköverkkoon myyty osuus tuotetusta sähköstä kasvaa.
Kun oletetaan investoinnin hinnaksi tässä 14 kWp kokoluokassa 1300 eur/kWp ja itse käytetyn aurinkosähkön hyödyksi 15 snt/kWh, ilman rahoituskuluja korottomaksi takaisinmaksuajaksi saadaan noin 13 vuotta ja nettonykyarvoksi 25 vuoden laskenta-ajalla noin 7000 euroa. Huomataan, että hyvityslaskennalla on selvästi aurinkosähkön taloudellista merkittävyyttä ja kannattavuutta parantava vaikutus.